Ortopedinen vastaanotto

Yksi harkkapaikka taas takana. Tällä kerralla olin ortopedisella sairaanhoitajan vastaanotolla, jossa käy potilaita esimerkiksi kipsattavana, poistamassa operaatioiden jälkeen tikkejä, erilaisten ortopedisten syiden takia ja saamassa pistoksina esimerkiksi kortisonia ja hyaluronihappoa.

Paikkana mielenkiintoinen ja erilainen kuin osastot. Vastaanotossa työskentelevä hoitaja on ihan huikean mukava, ammattitaitoinen ja kaiken lisäksi puhuu suomea hyvin. Hänellä on sukujuuret osittain Suomessa ja sitä kautta on kielen oppinut. Oli vaihtelun vuoksi kivaa olla töissä suomea puhuen ja kysellä myös matkan varrella mieleen nousseista asioista lisää tietoa. Onhan se harjoittelun suorittaminen vähän erilaista omalla kielellä. Tämän harjoittelun aikana sain myös tehdä lähes kaikki toimenpiteet itse. Pääsin avustamaan lääkäreitä pistoksissa täysin itsenäisesti ja auttelin lääkäriä myös osastolla potilaan kanssa. Ekalla kerralla olin varmaan melko paniikissa, koska jokaisella lääkärillä tuntui olevan aina joku ero muihin verrattuna miten tahtoi itseään avustettavan. Kuka halusi, että kaikki tarvikkeet vaan laitetaan valmiiksi, kuka taas tahtoi kaikki välineet ojennettavan jne. Onneksi jokainen lääkäri, jonka kanssa sain yksin avustaa, oli joustava tavoissaan ja ihan ystävällisesti kyllä osoitteli tarvitsemaansa tai pyysi sitä. Saattoi näkyä se jännääminen muillekin.

Potilaat käyvät vastaanotossa myös kipsattavana. Täällä tiettyjä kipsejä tekee myös sairaanhoitajat. Usein kipsi tehdään vain osittain vähän niin kuin lastaksi esim. jalkaan ja sitten vaan siteellä paketoidaan jalka tukevasti. Suomessahan hommaan on ihan erillinen kipsimestarin koulutus. Saattaa siis olla, että nämä kipsauskokemukset jää elämässä viimeisiksi.

Tämän jakson aikana opin, että vastaanottotyö on enemmän mun juttu, kuin vuodeosastohommat. Sama kokemus tuli jo päivystyksestä, mutta varsinkin nyt, kun koko parin viikon aika oli kaikin puolin antoisa kokemus kielimuurin puuttuessa, pääsi kunnolla kokemaan tämän tyylisen työn.

Tässä näkyy sairaalan ylimmät kerrokset vasemmalla. Siellä siis vuodeosastot. Oikealla näkyvä rakennus on ravintola

 Yhtenä päivänä kävelin sairaalalle Torremuellesta tämän jakson aikana. Aikaa kului noin 45 minuuttia ja koko matkan sai tarpoa ylämäkeen. Lämmin tuli ja varsinkin siinä vaiheessa kun aurinko alkoi paistaa. Maisemat oli kohdallaan.

Nyt teen jo harkkaa teho-osastolla. Sen jälkeen käyn vielä Fuengirolan vastaanotolla pienen pätkän ja sitten tää Espanjan setti alkaakin olla koettu. Aika hurjaa...