Jo viikko Espanjaa

Syy tälle Espanjanreissulle on siis työharjoittelujakso Vithas Xanit International Hospitalissa Benalmádenassa. Opiskelen sairaanhoitajaksi ja tämä harjoittelu on kolmas harjoitteluni. Sen aikana on tarkoitus oppia kirurgisen-, akuutin- ja tehohoitotyön taitoja. Harjoittelujakso kestää 12 viikkoa ja saan suorittaa sitä usealla osastolla. 

Ensimmäinen työviikko on nyt koettu. Fiilis on hyvä ja sairaala vaikuttaa hyvältä paikalta oppia. Tutustumiskäynti tuntui siltä, kuin olisi puikkelehdittu sairaalan sokkeloisilla käytävillä, infoa tuli vauhdilla ja pää oli sekaisin. Meitä vastassa oli suomalainen Petra, joka työskentelee sairaalassa. Aika turvallisin mielin voimme siis olla, kun tarvittaessa apua saa omalla äidinkielellä. 

Harjoittelun alkuun sovittiin luokkakaverini kanssa jakso, jolloin hän on 2 viikkoa vuodeosastolla, minä päivystyksessä ja sitten vaihdetaan. Jatkosta sovimme sitten myöhemmin. Mahdollisuuksia on paljon. On myös mahdollista tehdä jakso Fuengirolassa terveysasemalla jossain vaiheessa. Suomen harjoitteluun verrattuna tuntuu hienolta, että saa nähdä paljon. Kotkassa harjoitteluissa ollaan usein vain yhdellä osastolla.

Työmatkan kuljen julkisilla ja aamulla sen kulkemiseen menee vähän yli tunti. Takaisin päin selviän alle tunnissa. Minulla on 3 alakouluikäistä lasta mukana ja heidän koulun vuoksi asuntomme sijaitsee Carvajalissa. Lapset ovat ns. kotikoulussa jota kutsutaan Karitan kouluksi. Tästä koulusta kerron lisää myöhemmin. Asunnon läheltä hyppään junaan jolla kuljen noin 10 minuutin matkan ja vaihdan bussiin Arroyo de la Mielissä. Siellä bussia joutuu jonkin aikaa odottelemaan ja siksi aamuinen matka kestää pidempään kuin paluu. 

Helpoiten sairaalalle kulkee bussi numero 103 mutta ensi viikolla pitäisi selvitä, miten nro 126:lla pääsisi perille. Päivystyksessä on lähihoitajaopiskelija harjoittelemassa ja hän lähti samalta pysäkiltä sillä bussilla ja oli ennen minua töissä. Kielimuurin takia en saanut selville, mitä kautta pysäkiltä pääsee sairaalalle ja sovittiin, että seuraavalla kerralla kun pysäkillä näemme, seuraan häntä. 

Nyt viikonlopun viettoon joka sisältää esikoisen synttärit, paljon aurinkoa ja uimarantaelämää, vähän opiskeluja ja tutustumista lähiseutuun. Adiós!

(Harmillisesti joku jumitus meneillään, kun en saa kuvia ladattua... Ehkä ensi kerralla)