Julkiset kulkuvälineet

Me kuljetaan työmatka sairaalaan julkisilla. Alkumatka mennään junalla ja siitä vaihdetaan bussiin. Matkan kesto töistä kotiin on puolisen tuntia ja aamuisin kun odotellaan bussia hetki, matka kestää noin 45 minuuttia. Kelloa ei paljon tarvitse vahdata, koska busseja ja junia kulkee tasaisesti ja riittää, että mene pysäkille odottelemaan. 

Junat kulkee noin 20 minuutin välein. Bussiaikatauluja en ole edes kurkkinut, Erikalla on yleensä paremmin aikataulut hallussa. Vaihto tapahtuu Arroyo de la Mielissä ja sieltä sairaalalle pääsee kahdella eri bussilla. Alkuun kuljettiin 103:lla, mutta huomattiin, että paikalliset harjoittelijat oli aina meitä aiemmin paikalla, vaikka nähtiin pysäkillä heidät ja selvisi, että myös 126 vie perille. Kukaan ei osannut selittää mitä reittiä pysäkiltä pääsee sairaalalle, joten päädyttiin vakoilupuuhiin. 

Bussia varten ostin 1,80€ maksavan maksukortin. Se piti ostaa tupakkakaupasta. Bussiasemalta sitä ei saanut. Samalla kortilla voi maksaa myös junamaksuja, mutta toistaiseksi olen säästellyt sitä bussimaksuihin. Junaa varten ostin alussa aina uuden meno-paluulipun, kunnes huomattiin, että pahviselle kortille voi ladata matkoja tai ostaa vaikka 10 kerran kortin. Bussimatka maksukortilla maksaen maksaa 1,10€, meno-paluu ladattaessa kortille 3,60€. Nyt ostin kuukauden rajattoman junakortin jolla pääsen kulkemaan Arroyo de la Miel-Fuengirola väliä. Sille hinnaksi tuli 47,85€ ja lisäksi 2€ maksava muovinen kortti. Sen saa hankittua juna-asemilta ja sen valmistuminen kestää noin 10 päivää. Ja tämä on selvästi arvioaika. Menin hakemaan korttia 11 päivän jälkeen sillä ajatuksella, että jos vaikka lasken päivät eri tavalla niin viimeistään silloin pitäis kortin olla perillä. Virkailija vähän naurahtaa ja toteaa, että olen liian ajoissa. Loppu viikosta kortin voi vasta noutaa. Todellisuudessa aikaa meni siis arkipäivissä laskien 14vrk.

Kun asuu lähellä junapysäkkiä, kulkeminen täällä on tosi helppoa. Autoa en kaipaa ollenkaan. Kauppareissuja varten ostin ”mummokärryn” jolla isommatkin ostokset kulkee kevyesti. Täällä niiden käyttö on paljon yleisempää ja tokihan se on lumettomassa kaupungissa näppärää sellaista perässään vetää. ”Näppärästi” kulkee myös kaksi isoa kestokassillista plus se kärryllinen ostoksia junapysäkiltä kotiin päin, kun pysäkiltä laskeudutaan noin 100 porrasta alaspäin. Niitä on tässä tahkottu 1-3 kertaa päivässä, mahtaa riittää porrastreeniksi loppuvuodelle.